Nollatyösopimusten ongelmia on alettu ratkomaan

Nollatyösopimusta ei ole määritelty laissa.  Sopimuksella voidaan tarkoittaa laajasti erilaisia työaikaa koskevia sopimuksia, joille yhteistä on työaikaa ja työntekoa koskevien ehtojen väljyys ja joustavuus. Nollatyösopimukset, vuokratyö, ttt-sopimus (tarvittaessa töihin) ovat kohtalaisen uusia ja nopeasti yleistyneitä ilmiöitä jotka ovat nousseet voimakkaasti julkiseen keskusteluun, kuten yleensä käy uusille ilmiöille jotka haastavat perinteisiä säädöksiä ja toimintatapoja. Kokemuspohjainen kansalaiskeskustelu ja -vaikuttaminen onkin hyvä lähtökohta, kun uusia syntyneitä toimintatapoja sovitetaan lainsäädäntöön.

Kansalaisaloitteen varsinaisena tavoitteena on nollatuntisopimusten kieltäminen työsopimuslailla. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan, että työaikalailla kiellettäisiin sellainen työnantaja-aloitteinen osa-aikatyö, jonka säännöllinen työaika on alle 18 tuntia viikossa. Kielto koskisi myös kiinteään viikkotyöaikaan perustuvia osa-aikatöitä.

Niin sanotulla nollatuntisopimuksella työskenteli keskimäärin vuonna 2014 noin 83 000 suomalaista 15–64-vuotiasta palkansaajaa. Tämä oli 4 prosenttia kaikista palkansaajista. Yleisimmät ammatit nollatuntisopimuksella työskentelevillä olivat ammattiluokituksen mukaan myyjä, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijä sekä palvelutyöntekijät. Toimialan palkansaajien määrään suhteutettuna nollatuntisopimus oli yleisin majoitus- ja ravitsemustoiminnan toimialalla.

Nollatuntisopimuksia on puolustettu työllisyyden ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisen nimissä. Joihinkin elämäntilanteisiin tällaisella sopimuksella työskentely voi sopiakin, kuten esimerkiksi nuorelle opiskelijalle. Suuri osa nollatyösopimuksella työskentelevistä kuitenkin kokee asemansa monella tapaa huonoksi, kun ei ole mitään varmuutta edes lähitulevaisuuden tuloista ja silti on oltava aina lyhyelläkin varoitusajalla käytettävissä työhön. Nollatuntisopimuksesta riippuen työntekijän velvollisuus vastaanottaa työtä voi käytännössä olla laajempi kuin työnantajan velvollisuus tarjota työtä.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset. Valiokunta jakaa kansalaisaloitteessa esitetyn huolen nollasopimuksilla työtä tekevien henkilöiden työsuhteen ehtojen ja toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta ja edellyttää, että hallitus arvioi työaikalain kokonaisuudistuksen valmistelun yhteydessä lisäsääntelyn tarpeen epäkohtien korjaamiseksi.

Vuonna 2011 työmarkkinajärjestöjen välillä solmitussa raamisopimuksessa sovittiin selvitettäväksi kolmikantaisesti ns. nollatyösopimusten epäsäännöllisiin työaikoihin liittyviä mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Nollatuntisopimuksiin liittyvien ongelmien ratkaisusta ei päästy SDP:n työministerin johdolla viime eduskuntakaudella yksimielisyyteen.

Silloin asia ei edennyt, nyt etenee yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö on 15.11.2016 asettanut työryhmän selvittämään nollatuntisopimusten pelisääntöjä. Työryhmän on määrä saada työnsä loppuun maaliskuun, eli tämän kuun loppuun mennessä. Kansalaisaloitteen hylkääminen ei siis tarkoita sitä että ongelmia ei ratkaistaisi, vaan niitä on alettu ratkomaan jo ennen kansalaisaloitteen saapumista eduskuntaan.

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Jätä kommentti

Suomen puolustusselonteko nyt ensimmäistä kertaa

Suomen ja lähialueen turvallisuustilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan. Puolustusselonteossa todetaan, että sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut.

Hallitus ehdottaa valtioneuvoston puolustusselonteossa, että puolustushallinto saisi ensi vuodesta lähtien 55 miljoonaa euroa lisää määrärahaa vuodessa. Varoista valtaosa menee maavoimien valmiustason nostoon. Puolustuskyvyn parantamista esitetään kohottamalla sodan ajan joukkojen määrää nykyisestä 230 000 sotilaasta 280 000:een. Myös varusmiesten käyttäminen on tarvittaessa aiempaa monipuolisempaa. Sodan ajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi paikallisjoukkoja ja riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Edellisen hallituksen tekemä suuri virhe laskea joukkojen määrä kolmanneksella, on nyt välttämätöntä korjata.

Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla turvataan Suomen puolustuskyky muuttuvassa turvallisuustilanteessa, luodaan edellytykset uskottavan ja koko maan kattavan puolustusjärjestelmän ylläpitämiselle, linjataan strategisten suorituskykyhankkeiden toteuttaminen, parannetaan puolustusvoimien valmiutta ja ohjataan puolustusyhteistyön syventämistä sekä kansallisen lainsäädännön kehittämistä.

Lisäksi puolustusvoimien materiaali-investointitason säilyttämisen edellyttämä lisäresurssitarve on selonteon mukaan 150 miljoonaa euroa vuodesta 2021 alkaen. Pelkästään Hornet-korvaajien hinnaksi arvioidaan selonteossa 7–10 miljardia euroa, sekä merivoimien alusten hankinta-arvioksi 1,2 miljardia euroa.

Selonteossa käsitellään myös reservin koulutusjärjestelmää ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Reserviläisten osaamista aiotaan hyödyntää nykyistä paremmin sodan ajan joukoissa ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset varmistetaan. Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään Puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Selonteon mukaan tavoitteena on myös vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä. Muuttuneessa toimintaympäristössä yleistä maanpuolustustahtoa pidetään aiempaa tärkeämpänä tekijänä.

Vaikka taloustilanne ei ole hyvä, emme voi jäädä odottamaan sen kohentumista. Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on lisääntynyt, eikä sotilaallista voiman käyttöä Suomea vastaan voida sulkea pois.

Maa-, meri- ja Ilmavoimien lisäksi puolustukseen tarvitaan kyberosaamista. Puolustusselonteossa kyberpuolustus määritellään kyberturvallisuuden maanpuolustukselliseksi osa-alueeksi, joka muodostuu tiedustelun ja valvonnan, vaikuttamisen ja suojautumisen suorituskyvyistä. Valmisteilla oleva tiedustelulain uudistus on myös kyberpuolustuksen kannalta tärkeä.

Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ollaan tiivistämässä. Selonteossa todetaan Ruotsin osalta, että kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämiselle ei aseteta ennakkoon rajoitteita ja Suomi on yhteistyössä aktiivinen.

Selonteko viestittää ulkomaille, että Suomi huolehtii omasta puolustuksestaan. Selonteko määrittelee maamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pitkälle tulevaisuuteen. Selonteko on valmisteltu hyvässä yhteistyössä puolustusministeriön ja pääesikunnan kesken. Suomen puolustuspolitiikan tilasta ja vaadittavista kehityskohteista vallitsee myös laaja parlamentaarinen yksimielisyys. Kansallinen maanpuolustus on kaikkien yhteinen asia.

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Jätä kommentti

Luonnonlakeja ei voi ihminen muuttaa

Aito avioliitto –kansalaisaloite on nyt eduskunnassa käsitelty hylkäämällä se äänin 120-48. Äänestystulos merkitsee sitä, että uusi laki, joka mahdollistaa liiton solmimisen samaa sukupuolta olevien kesken astuu voimaan 1.3.2017. Puolustin 47:n muun kansanedustajan kanssa perustotuuksia, mutta se ei riittänyt.

Miehen ja naisen välinen liitto ja perhe johon kuuluu isä ja äiti, ei lakkaa olemasta ainoa mahdollinen luonnonmukainen instituutio, vaikka säätäisimme miten paljon lakeja joiden mukaan se olisi jotain muuta. Emme voi ihmisinä muuttaa luonnon lakeja. Ihmissuvun jatkumiseen tarvitaan sekä miehen että naisen sukusoluja, tämä on totuus johon ei voi lainsäädännöllä vaikuttaa.

Päättäjien tehtävä on suojella lapsia ja valvoa lasten oikeuksien toteutumisesta. Lapsella on oikeus isään ja äitiin. Sukupuolineutraali avioliittolaki määrittelee avioliiton aikuisten ehdoilla niin, ettei siihen enää sisälly lapsen oikeutta kasvaa biologisen isänsä ja äitinsä hoidossa. Samaa sukupuolta olevien parien kodeissa lapset on aina erotettu joko biologisesta isästään tai äidistään.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus vaatii lapsen edun asettamista ensisijaiseksi kaikessa lapsiin kohdistuvassa päätöksenteossa. Suurien perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten valmistelun yhteydessä pitäisi aina toteuttaa lapsivaikutusten arviointi. Valmistellussa avioliittolain muutoksessa ei ole laadittu lapsivaikutusten arviointia ja koska muutos vaikuttaa aivan oleellisesti lapsen oikeuksien toteutumiseen, on ollut vakava virhe jättää tämä huomioimatta.

Lapsuuden kokemusten merkitys on ihmisen koko elinkaarelle tärkein. On luonnon vastaista kasvattaa pieni lapsi sellaisessa uskossa, että ihmisellä voi olla kaksi isää tai kaksi äitiä, joka on biologisesti mahdotonta. Avioliiton tuoma vakaus samaa sukupuolta olevien perheissä lisää lasten pahoinvointia, koska se normalisoi epänormaalin eron biologisesta isästä tai äidistä.

Yhdysvalloissa vuosien 1997–2013 välisenä aikana tehdyn Kansallisen terveyskyselyn tulokset paljastavat, että kahdestatoista psykometrisestä mittaustuloksesta kahdeksan kohdalla riski kliinisiin tunne-elämän ongelmiin, kehityksen ongelmiin tai mielenterveyspalvelujen käyttöön oli lähes kaksinkertainen samaa sukupuolta olevien vanhempien lapsilla verrattuna eri sukupuolta olevien vanhempien lapsiin.

Seksuaaliselle vähemmistölle annettu oikeus solmia avioliitto samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa tulee nyt siis voimaan siitä huolimatta, että on tapahtunut menettelyvirhe, kun lapsivaikutusten arviointi jätettiin tekemättä.

Tahdon 2013-aloite aikoinaan lupasi: ”Tämä ei koske lainkaan kirkkoa”, mutta lakimuutos tulee johtamaan vielä monenlaisiin ongelmiin ja ristiriitoihin yhteiskunnassa kuten esimerkiksi kirkossa ja kouluissa, se vähentää myös merkittävästi adoptiolasten määrää.

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Jätä kommentti

Kirjallinen kysymys Parkanon junavuorojen ja pysähdysten vähentämisestä ja eriarvoistavasta lippuhinnoittelusta

Kaukoliikenteen matkustajamäärien jyrkkä lasku ja matkustajaliikenteen painuminen tappiolle pakottivat VR:n laskemaan lippujen hintoja, jotta VR säilyttäisi kilpailukykynsä.

Kovat kesätarjoukset pudottivat vuonna 2015 VR:n lippujen keskihintaa jopa 12,3 prosenttia ja tarjousten ansiosta matkamäärät kasvoivat kahdeksan prosenttia. Junamatkustaminen on kasvanut huimasti sen jälkeen, kun VR laski helmikuussa pysyvästi hintojaan 25 prosentilla. Huhtikuun puoliväliin mennessä on myyty yli 220 000 matkaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Yhteensä matkoja on myyty helmikuun puolenvälin jälkeen yli 1,8 miljoonaa matkaa, mikä on miltei 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Yhtä kiinteää hintaa ei ole, vaan hinnat joustavat kysynnän ja kampanjoiden mukaan. Lippujen hintoja on pudotettu eniten siellä, missä junan ja bussin matka-aikaero on pienin. Yksi parhaimmista reiteistä on VR:n mukaan Helsingistä Pohjanmaalle.

Helsinki-Seinäjoki välisen matkan hinta on halvimmillaan kaksikymmentä euroa. Tällä reitillä on Parkanon asema, jonne lippu Helsingistä maksaa kolmekymmentäneljä euroa. Tästä johtuen matkustajat saattavat ostaa tälle reitille lipun Helsingistä Seinäjoelle ja päinvastoin, vaikka jäävätkin pois tai nousevat junaan Parkanossa. Tämä osaltaan vääristää tilastoja Parkanon aseman käytöstä.

Sittemmin vuoroja ja pysähtymisiä on vähennetty Parkanossa. Helsinki-Seinäjoki reitillä kulkee kaksikymmentä vuoroa suuntaansa vuorokaudessa, joista vain puolet pysähtyy Parkanossa. Parkanolle tai lähiseudun kunnille VR ei ole ilmoittanut asiasta mitään, eikä kunnilta ole kysytty junavuorojen kehittämisestä. Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 on valmisteltu perusteellisesti viimeiset kaksi vuotta, ja sen kehittämisvisio pohjautuu Parkanon seudulla keskeisesti pääradan ja Parkanon aseman hyödyntämiseen. Parkanoa on voimakkaasti kannustettu suunnittelemaan rakentamista siten, että ympäristöystävällinen työmatkaliikenne kasvavalle Tampereen seudulle toteutuisi Parkanon aseman läheisyydestä. Lisäksi Parkanon juna-asemaa hyödyntää laaja joukko matkustajia lähiseudun muista Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan kunnista.

On positiivista, että VR on laskenut hintoja ja lisännyt näin raideliikenteen suosiota. Varsinkin työn vastaanottaminen kauempaa on kannattavampaa, kun matkat ovat edulliset ja nopeat. Halpuuttaminen ei kuitenkaan saisi tapahtua eriarvoistamalla haja-asutusalueita vähentämällä vuoroja ja pysähtymisiä.

Parkanon seudulla on turvattava junalla tapahtuva työssäkäynti- ja asiointiliikenne sekä Tampereen ja Helsingin että Seinäjoen suuntaan. Kaikki heikennykset junien pysähtymisessä Parkanon asemalle heikentävät oleellisesti pohjoisen Pirkanmaan aluekehitystä ja saavutettavuutta.

Olen jättänyt tänään kirjallisen kysymyksen siitä, onko hallitus tietoinen, että Parkanon vuorojen ja pysähdysten vähentäminen ja lippuhinnoittelu heikentää oleellisesti alueen asukkaiden työssäkäynti- ja opiskelumahdollisuuksia sekä asiointiliikennettä ja aikooko hallitus ohjeistaa VR:ää niin, että junat pysähtyvät jatkossa riittävällä tiheydellä Parkanossa ja että matkalippujen hinnoittelu on tasapuolista?

 

 

 

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Jätä kommentti

Sinnikkyys tuottaa tulosta, Pohjois-Pirkanmaalle Kihniön Nerkoontien noin 10 kilometrin pituiseen kunnostamiseen ja päällystämiseen on tulossa 800 000 euron määräraha

Aamulehti on verkkolehdessään virheellisesti uutisoinut, että lisärahaa ovat ajaneet maakunnan kansanedustajat Pauli Kiuru (kok), Sami Savio (ps) sekä Pertti Hakanen (kesk). Nämä miehet eivät varmastikaan edes tiedä missä on Nerkoontie.

Olen sinnikkäästi jo vuodesta 1983 ajanut Nerkoontien kunnostusta ja päällystämistä. Viime eduskuntakaudella olin useasti yhteydessä silloisiin liikenne- ja viestintäministereihin Merja Kyllöseen (vas) ja Paula Risikkoon (kok) tien huonon kunnon vuoksi. Perussuomalaisten aloittaessa hallitustaipaleensa, päätin, että periksi ei anneta. Nerkoontie on laitettava kuntoon tämä hallituksen aikana.

Nerkoontie on erittäin merkittävä kunnan elinkeinoelämän ja henkilöliikenteen osalta. Turpeella ja sen koko ketjulla on ollut 1950 luvulta alkaen merkittävä työllistävä ja taloudellinen vaikutus koko kunnan alueella. Soraa Nerkoontien kautta kuljettaa kihniöläinen yritys, joka työllistää toistakymmentä ihmistä. Edellisten vuoksi myös tiestöltä vaaditaan kuntoa ja kantokykyä.

Väheksyä ei sovi myöskään lasten turvallisuutta koulukyydityksissä. On sattunut tilanteita, joissa koulutaksit eivät suostu liikennöimään Nerkoontietä sen kehnon kunnon vuoksi. Oman osansa vaativat myös sivukylällä asuvien ihmisten asiointiliikenne ja kunnan kotihoitopalvelut jolla on merkittävä osuus kunnan palvelutuotannossa. Huomioitavaa on myös kesäasukkaiden runsas tien käyttö. Asukkaiden kokemuksen mukaan tie on vaarallinen pitkittyneen laiminlyönnin johdosta.

Vihdoin Kihniöön on luvassa määräraha tien kunnostamiseen, kun Eduskunta päättää lopullisesti valtion ensi vuoden budjetista vielä ennen joulua.

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Avainsanoina , | Jätä kommentti