Asettamalla työryhmiä, lakaistaan nuorten ongelmat maton alle

Hallituksen ohjelmassa luvataan kauniisti, panostettavan nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuorten työllistämistoimia ollaan työryhmällä selvittelemässä. Asettamalla työryhmiä tutkimaan moneen kertaan selviteltyjä asioita, saadaan vakavaa ongelmaa taas siirrettyä ainakin vuodella eteenpäin.Perussuomalaisten ohjelmassaan esittämä ajatus kolmen kuukauden määräajasta, jonka jälkeen jokaiselle alle 30 vuotiaalle on taattava työ- tai koulutuspaikka, on sinänsä hyvin huomioitu työryhmän toimenkuvassa.

Syrjäytyminen vakava ongelma.                                                   Kun tilastojen mukaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä on noin 40000, puhutaan vakavasta ongelmasta. Nämä nuoret ovat putoamassa johonkin mustaan aukkoon, josta on vaikea ponnistaa ylöspäin ilman nopeita ja ratkaisevia toimenpiteitä. Kun meillä puhutaan esim. ulkomaisen työvoiman tuonnin tarpeesta ja samalla ei kuitenkaan pystytä huolehtimaan omista nuorista, ovat asiat ja arvot sekoittuneet. Tämä nuorten ryhmä tarvitsee nopeita ratkaisuja, eikä hitaasti kiiruhtavia työryhmiä.

Kun tutkimusten mukaan yhden nuoren työelämästä syrjäytyminen aiheuttaa 60 vuotispäiväänsä mennessä yli miljoonan euron kustannukset jo pelkästään saamatta jääneinä verotuloina, ei ole kysymys mistään pienestä ongelmasta.                                                    Päinvastoin kuin hallitus, Perussuomalaiset olisivat olleet valmiit supistusten sijaan korottamaan koulutus- ja nuorten työllistämisen määrärahoja. Koulutusmäärärahoja ja koulutuspaikkoja vähentämällä hallitus aiheuttaa etenkin maaseutualueiden koulutusyksiköille suuria vaikeuksia. Lopettamisetkin ovat uhkaamassa monessa kunnassa. Samalla se aiheuttaa sen, että moni nuori jää ilman koulutuspaikkaa omalla, tai lähipaikkakunnalla. Kynnys lähteä opiskelemaan on tästä syystä, entistä korkeammalla.Tästä joukosta tulee helposti niitä nuoria jotka ovat tilastoissa, ei missään.

Nuorten työllistämiseen panostettava.                         Palkkatuki olisi tehokas ja taloudellinen työllistämiskeino, jossa valtio ja työnantaja yhdessä maksavat palkkausmenot. Tukea voitaisiin kohdistaa erityisesti niihin tehtäviin, joissa välittömästi tarvittaisiin lisää työntekijöitä, kuten vanhusten- ja vammaisten hoitopalveluihin. Myöskin oppisopimuskoulutuksen tehostamiseen olisi hallituksen odottanut panostavan selkeästi enemmän.

Ilman työtä nuorella ei ole mahdollisuutta oppia konkreettisesti sitä mitä tarkoittaa pitkäjänteisyys, motivaatio ja tavoitteiden saavuttaminen elävässä elämässä. Samalla työ opettaa rahan käytön merkitystä. Itse ansaittu raha antaa oikeanlaista arvostusta työn merkitykselle jokapäiväisessä elämässä.

Aihe(et): Blogimerkintä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *