Hankintalakiuudistuksessa vastuu sen hyödyntämisestä on ostajalla

Hankintalain keskeisiin muutoksiin kuuluu muun muassa pienten ja keskisuurten toimijoiden aseman parantaminen ja kansallisten hankintamenettelyjen keventäminen huomattavasti. Hankintalakiuudistus on hyvänä kannustimena julkisten hankintasopimusten jakamiseen osiin, eli kilpailuttamaan hankinnat joko kokonaan pienempinä erinä tai sallimaan suurissa hankinnoissa osatarjoukset. PK-yritysten näkökulmasta esitetty hankintojen jakaminen antaa niille paremmat mahdollisuudet kilpailla suuryritysten kanssa. Suomessa PK-sektori on suuri työllistäjä ja kun nyt helpotetaan sen toimintaedellytyksiä, toiveena on tätä kautta myös suomalaisen työn ja yrittämisen kasvu.

Lakiehdotus rohkaisee esimerkiksi elintarvikehankinnoissa ottamaan huomioon nykyistä enemmän ruuan tuoreutta, maukkautta ja laatua koskevia näkökohtia. Yksi tehokkaimpia keinoja mahdollistaa myös alueen pienempien yritysten pääsy hankintoihin on sallia myös isommissa hankinnoissa osatarjousten tekeminen.

Esityksessä ehdotetaan tarjouksen valintaa koskevaa systematiikkaa muutettavaksi siten, että tarjouksen valintaperusteena olisi aina kokonaistaloudellinen edullisuus. Usein se halvin vaihtoehto ei ole laadullisesti paras, eikä edes taloudellisesti. Valintaperusteena lähipalvelut ja kotimaisuus voidaan laskea kokonaistaloudellisimmaksi, kun monet välilliset tulot koituvat lähiseudun hyväksi.

Muutoksen myötä jää vastuu sen hyödyntämisestä ostajalle. Kunnissa virkamiesten ja päättäjien on toimittava vastuullisesti ja otettava päätöksissään huomioon lain suomat mahdollisuudet.

Me päättäjät olemme saaneet huolestuneita viestejä liittyen hankintalakiuudistuksen vaikutuksista vammaisten palveluihin. Pelätään, että tulevien sote-alueiden hankintayksikkö ei huomioi asiakkaidensa yksilöllisiä tarpeita eikä anna vaikutusmahdollisuuksia heidän koko elämänsä mittaisten palvelujen järjestämiseen, sanoo Mäkipää ja muistuttaa, että vammaisten ihmisten asema on huomioitu ehdotuksessa monin tavoin. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi omat menettelysäännöt sosiaali- ja terveyspalveluhankintoja sekä muita erityisiä palveluhankintoja varten. On tärkeää, että näissä palveluissa huomioidaan asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja kuuleminen sekä muu lainsäädäntö kuten esimerkiksi sosiaalihuoltolaki ja vammaispalvelulaki. Palvelun ostajan on huomioitava laatu, jatkuvuus ja erityistarpeet. Varsinkin pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on määritettävä sopimusten kesto ja muut ehdot tarkoituksenmukaisiksi erityisesti muistisairaiden vanhusten ja vammaisten palveluille.

On täysin ostajan päätettävissä kuinka korkealaatuista palvelua se haluaa asiakkaille tai potilaille ostaa. Palvelun käyttäjien kuulemista ennakolta suositellaan jo nyt, mutta asiaa korostetaan entisessään uudessa laissa. Viime kädessä kuitenkin ostajalla on edelleen merkittävä rooli siinä, kuinka suurina erinä ja kuinka tiukoin ehdoin se hankinnan kilpailuttaa.

Aihe(et): Blogimerkintä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *