Kuntaliitokset lisäävät virkamiesvaltaa

Kuntaliitoskeskusteluissa on menty ”juupas-eipäs” jankkaus linjalle. Hyvin harva puolue enää julkisuudessa on tiukasti kuntaliitosten kannalla.Jopa kokoomuksen ja SDP piirissä on kovasti alettu tiukkoja kantojapyöristellä. Toivottavasti tässä päästään ministeri tasolle asti.Suunnitelluilla kuntaliitospakotteilla ollaan Suomea viemässä kohti virkamiesvaltaista yhteiskuntaa.Kansalaisvaikuttaminen heikkenee aina silloin, kun kuntakoko kasvaa.Pakotteista on todellisuudessa kysymys, vaikka ne verhotaankin taloudellisten supistusten kaapuun.Kuntapäättäjien asenteen muutos on paljon tärkeämpi, kuin kaavaillut pakkoliitokset.

Organisaatioita on kasvatettu!

Useissa kunnissa, varsinkin liitosten jälkeen, kuntaorganisaatio on kasvatettu hallinnoltaan liian suureksi. On olemassa tutkimuksia, että kuntien menot ja hallinto kasvavat suhteellisesti nopeammin, kuin kuntakoko.Varsinaisen työntekijäportaan työmäärä ei siitä vähene, vaikka yksiköistä tehtäisiin kuinka suuria. Vain työpaikkojen väliset matkat pitenevät.Kuntayhteistyössä, ilman mitään lakisääteisiä pakotteita on vielä paljon tekemistä.Useissa kunnissa on purettava monien vuosien aikana muodostuneita hallintorakenteita. Palvelujen saatavuus ei ole missään parantunut rakenteita suurentamalla. Toimintoja tehostamalla pystytään palvelut säilyttämään. Palvelujen laatu säilyy niin kauan, kuin sitä pystytään tuottamaan selkeästi valvotulla organisaatiolla. Jos liiaksi mennään kasvottomaan, pääosin ulkomaisten omistajien tuottamaan palvelutarjontaan, silloin myöskin laatu kärsii.

Mikä on työssäkäyntialue?

Työssäkäyntialue on jonkun virkamiehen hatusta vetämä käsite. Mihin se perustuu? Meillä on useissa kunnissa ristikkäistä työssäkäyntiä. Mikä siinä muuttuu, jos näitä kuntia yhdistetään. Maankäyttö on harvojen suurkuntien ongelma. Miksi asiansa ja taloutensa hyvin hoitaneet kehyskunnat pitäisi pakottaanäiden suurkuntien kasvureservaateiksi ja samalla pikkuhiljaa näivettää omaa palvelutarjontaansa?Kehyskuntien asukkaat käyttävät jonkin verran keskuskaupungin palveluita, mutta useimmiten myösmaksavat niistä. Samalla ne kuitenkin tuovat osaavia työntekijöitä yritysten palvelukseen. Kuntien lukumäärä ei voi, eikä saa olla mikään tärkeä tekijä palveluiden turvaamisessa. koko maassa. Jos kunta toimii tehottomasti, se joutuu verotuksella paikkaamaan tehottomuuttaan, tai tekee vapaaehtoisen kuntaliitoksen.

Yritykset kuntien tukena.

Suomen kunnissa on merkittävä määrä pien- ja PK- yrityksiä, jotka kantavat verotuloina jytkyn määrän rahaa silloinkin, kun pörssiyritykset yskivät. Nämä yritykset ovat investoineet niihin kuntiin, joissa sijaitsevat, työllistäen merkittävän määrän alueiden ja kehyskuntien ihmisiä. Myöskin yrittäjät arvostavat työvoiman saatavuuden lisäksi mahdollisuutta elää lähellä luontoa, asua siellä missä ihminen viihtyy.Perustuslaki ei sallisi kansalaisen asettamista eriarvoiseen asemaan, minkään syyn perusteella.Virkkuslainen kuntarakenneuudistus on palveluiden osalta näin tekemässä!Jatkossa demokratia mitataan kilometreissä. Mitä kauemmas keskuksista siirryt, sitä kauemmas demokratia sinusta loittonee.

Kansanedustaja Lea Mäkipää Perussuomalaiset

Aihe(et): Blogimerkintä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *