Kuntapolitiikassa uusia avauksia

Kuntaliiton hallituksessa linjattiin tulevaa kuntauudistusmallia ainakin jonkin verran parempaan suuntaan. Onko ns. kuntakapina ollut pehmentämässä liitosintoilijoita, sitä voi arvailla? Selkeästi hyväksytään ajatus ettei kuntaliitoksiin voida pakottaa kuntia. Oikeastaan ensimmäistä kertaa myöskin hyväksyttiin se, että laajamittaisella yhteistyöllä kunnat voivat saavuttaa todellisia kustannussäästöjä. Se vaatii vain ennakkoluulotonta toimintaa kuntapäättäjiltä. On kuitenkin tosiasia ettei kuntien talous ole huonossa hapessa sen takia, että kuntataloudessa olisi ylenmäärin tuhlailtu. (Sitäkin saattaa olla). Kyllä valtion kunnille asettamat velvoitteet, ilman riittävää taloudellista resurssointia on ollut suurin ongelma talouden heikkenemiseen.

Keskustapuolue on aloittanut kovan kampanjan syksyn kuntavaalien merkeissä. Kaikki mitä kunnilla on tällä hetkellä huonosti, se on keskustan mukaan tapahtunut viimeisen puolen vuoden aikana. Kyllä keskustapuolue on vuosien ja vuosikymmenten aikana ollut johtamassa kuntapolitiikkaa ja myöskin aloittanut kuntien ”lahtauslinjan”. Kuntaministeri Mannisen aikana Suomesta väheni yli sata kuntaa, enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti. Kuntalaisilta ei ainakaan paljon kyselty. Tai jos kysyttiin niin vastauksille viitattiin kintaalla  (Seinäjoki – Nurmo liitos). Kuntaliitoksia perustellaan palveluiden säilyttämisen tarpeella. Miten on säilyneet palvelut esim. Kurussa ja Viljakkalassa , Ylöjärvi liitoksen jälkeen?  Lähteekö Perussuomalaiset mukaan keskustan välikysymykseen riippuu varmaankin siitä miten asiaa valmistellaan. Löytyykö siinä yhteistyö haluja. Viimeksi yhteistyö kaatui keskustan haluun sanella ja tarjota meille valmista kysymystä, joka ei vastannut meidän näkemyksiämme

Aihe(et): Blogimerkintä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *