Kirjallinen kysymys Parkanon junavuorojen ja pysähdysten vähentämisestä ja eriarvoistavasta lippuhinnoittelusta

Kaukoliikenteen matkustajamäärien jyrkkä lasku ja matkustajaliikenteen painuminen tappiolle pakottivat VR:n laskemaan lippujen hintoja, jotta VR säilyttäisi kilpailukykynsä.

Kovat kesätarjoukset pudottivat vuonna 2015 VR:n lippujen keskihintaa jopa 12,3 prosenttia ja tarjousten ansiosta matkamäärät kasvoivat kahdeksan prosenttia. Junamatkustaminen on kasvanut huimasti sen jälkeen, kun VR laski helmikuussa pysyvästi hintojaan 25 prosentilla. Huhtikuun puoliväliin mennessä on myyty yli 220 000 matkaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Yhteensä matkoja on myyty helmikuun puolenvälin jälkeen yli 1,8 miljoonaa matkaa, mikä on miltei 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Yhtä kiinteää hintaa ei ole, vaan hinnat joustavat kysynnän ja kampanjoiden mukaan. Lippujen hintoja on pudotettu eniten siellä, missä junan ja bussin matka-aikaero on pienin. Yksi parhaimmista reiteistä on VR:n mukaan Helsingistä Pohjanmaalle.

Helsinki-Seinäjoki välisen matkan hinta on halvimmillaan kaksikymmentä euroa. Tällä reitillä on Parkanon asema, jonne lippu Helsingistä maksaa kolmekymmentäneljä euroa. Tästä johtuen matkustajat saattavat ostaa tälle reitille lipun Helsingistä Seinäjoelle ja päinvastoin, vaikka jäävätkin pois tai nousevat junaan Parkanossa. Tämä osaltaan vääristää tilastoja Parkanon aseman käytöstä.

Sittemmin vuoroja ja pysähtymisiä on vähennetty Parkanossa. Helsinki-Seinäjoki reitillä kulkee kaksikymmentä vuoroa suuntaansa vuorokaudessa, joista vain puolet pysähtyy Parkanossa. Parkanolle tai lähiseudun kunnille VR ei ole ilmoittanut asiasta mitään, eikä kunnilta ole kysytty junavuorojen kehittämisestä. Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 on valmisteltu perusteellisesti viimeiset kaksi vuotta, ja sen kehittämisvisio pohjautuu Parkanon seudulla keskeisesti pääradan ja Parkanon aseman hyödyntämiseen. Parkanoa on voimakkaasti kannustettu suunnittelemaan rakentamista siten, että ympäristöystävällinen työmatkaliikenne kasvavalle Tampereen seudulle toteutuisi Parkanon aseman läheisyydestä. Lisäksi Parkanon juna-asemaa hyödyntää laaja joukko matkustajia lähiseudun muista Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan kunnista.

On positiivista, että VR on laskenut hintoja ja lisännyt näin raideliikenteen suosiota. Varsinkin työn vastaanottaminen kauempaa on kannattavampaa, kun matkat ovat edulliset ja nopeat. Halpuuttaminen ei kuitenkaan saisi tapahtua eriarvoistamalla haja-asutusalueita vähentämällä vuoroja ja pysähtymisiä.

Parkanon seudulla on turvattava junalla tapahtuva työssäkäynti- ja asiointiliikenne sekä Tampereen ja Helsingin että Seinäjoen suuntaan. Kaikki heikennykset junien pysähtymisessä Parkanon asemalle heikentävät oleellisesti pohjoisen Pirkanmaan aluekehitystä ja saavutettavuutta.

Olen jättänyt tänään kirjallisen kysymyksen siitä, onko hallitus tietoinen, että Parkanon vuorojen ja pysähdysten vähentäminen ja lippuhinnoittelu heikentää oleellisesti alueen asukkaiden työssäkäynti- ja opiskelumahdollisuuksia sekä asiointiliikennettä ja aikooko hallitus ohjeistaa VR:ää niin, että junat pysähtyvät jatkossa riittävällä tiheydellä Parkanossa ja että matkalippujen hinnoittelu on tasapuolista?

 

 

 

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Jätä kommentti

Sinnikkyys tuottaa tulosta, Pohjois-Pirkanmaalle Kihniön Nerkoontien noin 10 kilometrin pituiseen kunnostamiseen ja päällystämiseen on tulossa 800 000 euron määräraha

Aamulehti on verkkolehdessään virheellisesti uutisoinut, että lisärahaa ovat ajaneet maakunnan kansanedustajat Pauli Kiuru (kok), Sami Savio (ps) sekä Pertti Hakanen (kesk). Nämä miehet eivät varmastikaan edes tiedä missä on Nerkoontie.

Olen sinnikkäästi jo vuodesta 1983 ajanut Nerkoontien kunnostusta ja päällystämistä. Viime eduskuntakaudella olin useasti yhteydessä silloisiin liikenne- ja viestintäministereihin Merja Kyllöseen (vas) ja Paula Risikkoon (kok) tien huonon kunnon vuoksi. Perussuomalaisten aloittaessa hallitustaipaleensa, päätin, että periksi ei anneta. Nerkoontie on laitettava kuntoon tämä hallituksen aikana.

Nerkoontie on erittäin merkittävä kunnan elinkeinoelämän ja henkilöliikenteen osalta. Turpeella ja sen koko ketjulla on ollut 1950 luvulta alkaen merkittävä työllistävä ja taloudellinen vaikutus koko kunnan alueella. Soraa Nerkoontien kautta kuljettaa kihniöläinen yritys, joka työllistää toistakymmentä ihmistä. Edellisten vuoksi myös tiestöltä vaaditaan kuntoa ja kantokykyä.

Väheksyä ei sovi myöskään lasten turvallisuutta koulukyydityksissä. On sattunut tilanteita, joissa koulutaksit eivät suostu liikennöimään Nerkoontietä sen kehnon kunnon vuoksi. Oman osansa vaativat myös sivukylällä asuvien ihmisten asiointiliikenne ja kunnan kotihoitopalvelut jolla on merkittävä osuus kunnan palvelutuotannossa. Huomioitavaa on myös kesäasukkaiden runsas tien käyttö. Asukkaiden kokemuksen mukaan tie on vaarallinen pitkittyneen laiminlyönnin johdosta.

Vihdoin Kihniöön on luvassa määräraha tien kunnostamiseen, kun Eduskunta päättää lopullisesti valtion ensi vuoden budjetista vielä ennen joulua.

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Lex Lindström toteutuu

Hallituksen budjettineuvotteluiden mukaan yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien kertaluonteinen eläketuki on toteutumassa. Eläketuki koskee vuosina 2010-2016 vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita yli 60-vuotiaita. Työttömyysaikaan luettaisiin mukaan myös esimerkiksi sairauspäivärahalla oltu aika. Eläketukea maksettaisiin korkeintaan kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkeikään eli 65 vuoden ikään saakka.

Päätös on tarpeellinen, se tuo yli 5000:lle pitkäaikaistyöttömälle mahdollisuuden jäädä ennenaikaiselle eläkkeelle. Tutkimusten mukaan tästä marginaaliryhmästä vain yksi prosentti työllistyy. Näin ollen ei ole realistista pitää heitä työnhakijoina ns. kortistossa.

Eläketuki vastaisi määrältään takuueläkettä, ja sitä maksettaisiin vanhuuseläkkeelle siirtymiseen tai 65 vuoden iän täyttämiseen saakka. Esitykseen sisältyy lisäksi ehdotus tuloverolain muuttamisesta siten, että verotuksessa eläketukeen sovellettaisiin eläkettä koskevia säännöksiä. Hakijalla olisi oikeus myös eläkkeensaajan asumistukeen, kansaneläkelain mukaiseen lapsikorotukseen sekä eläkettä saavan hoitotukeen.

Lex Lindströmiä on kritisoitu esimerkiksi sen väliaikaisuuden vuoksi, se kaunistaisi työttömyystilastoja hetkellisesti. Lisäksi lähinnä vasemmistosta väitetään, että se tuo saajalleen käteen vain 50 euroa enemmän kuin työttömyyskorvaus. Tilastojen kaunistamiseksi lakeja ei säädetä. Viisikymppinen kuussa ei ole huono, jos todennäköisin vaihtoehto on nykymalli jossa yli 60 vuotias työtön saa eläkeikään asti työmarkkinatuen ja joutuu sen lisäksi turhaan säännöllisesti uusimaan työnhakuaan ja osallistumaan työllistämispalveluihin.

Näiden yli 5000:n ihmisen kannalta laki on realistinen ja inhimillinen. Lisäksi se vapauttaa resursseja työkykyisten palveluihin joita voidaan keskittää ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Myöskin kuntatalous hyötyy laista, joka siirtää Kelan piiriin työmarkkinatukea saaneita ihmisiä. Lex Lindström ei ole suuri kustannus, mutta sen vaikutus on ihmisille, työvoimapalveluille ja kunnille suuri. Hienoa että Perussuomalaiset saivat jälleen yhden hyvän esityksensä hallituksessa läpi.

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Jätä kommentti

Taksiuudistuksen kompromisseista on tullut kiitosta

Hallituksen esityksessä liikennekaaresta on erityisiä perussuomalaisille tärkeitä asioita, joista olemme saaneet aikaan hyviä kompromissiratkaisuja. Alan yrittäjiltä on tullut kiitosta suunnitellun pienimuotoisen toiminnan poistumisesta esityksestä. Jos kuka tahansa olisi voinut ajaa taksia 10 000 euron ansaintatasoon asti, alalle olisi syntynyt kahdet markkinat ja harmaan talouden mahdollisuudet olisivat lisääntyneet. Perussuomalaiset ovat lisäksi vaatineet, että taksiyrittäjän kotipaikka voi olla vain Suomi, yrityksellä pitää olla suomalainen y-tunnus ja auton pitää olla rekisteröitynä Suomeen. On tärkeää, että alan toimijat ovat jatkossakin kaikilta osin suomalaisen sääntelyn piirissä. Näistä muutoksista taksiyrittäjät ovat kiittäneet, kuten myös siirtymäajan pidentämisestä, jolloin alan nykyisillä toimijoilla on riittävästi aikaa mukauttaa toimintansa uuden lainsäädännön mukaiseksi.

Yksi perussuomalaisten tärkeimmistä kriteereistä on jatkossakin määritelty pääasiallinen asemapaikka ja päivystysaika. Taksi voisi kuitenkin uudistuksen myötä jäädä odottamaan kyytiläisiä myös ilmoittamansa asemapaikkansa ulkopuolelta, ja muilta paikkakunnilta voidaan tulla paikkaamaan kysyntää toiselle paikkakunnalle. Asemapaikkasääntelyn ja päivystysvelvoitteen keventäminen on hiukan huolestuttanut taksiyrittäjiä, jotka ovat toivoneet tarkennuksia kirjaukseen, jotta tavoite palvelujen turvaamisesta erityisesti haja-asutusalueilla tulisi turvatuksi.

Uudistuksessa on huomioitu taksiliikenteen asiakaskunnan erityisryhmät, jotka ovatkin suuri osa asiakkaista. Taksin kuljettajaan kohdistuvat poikkeuksellisen tiukat soveltuvuusvaatimukset ovat perusteltuja koska suuri osa asiakkaista on toimintakyvyltään rajoittuneita ja asiakas on taksissa usein yksin kuljettajan kanssa. Erityisen tärkeä seikka on vaatimus riittävästä vuorovaikutus- ja kielitaidosta. Koska osaamista ei jatkossa todenneta kokeilla tai tarkastuksilla eikä kouluttautumista vaadita, on kiinnitettävä huomiota siihen, miten taataan riittävä osaaminen varsinkin erityisryhmien palveluun. Terve aikuinen pystyy arvioimaan saamansa palvelun tason ja antamaan palautetta mutta esimerkiksi lasten, vammaisten ja vanhusten osalta on oltava keinot valvoa kuljettajan soveltuvuutta.

Koko liikennejärjestelmän uudelleen tarkastelu on mittava hanke. Taksiuudistus on merkittävä osa ykkösvaihetta, jossa liikennekaareen kootaan ja mahdollisuuksien mukaan yhtenäistetään erityisesti tieliikenteen säännöksiä. Kakkosvaiheessa tavoitteena on ottaa kokonaisuuteen mukaan myös lento-, meri- ja raideliikenne. Liikennepalvelujen ostot ja muu julkinen tuki liikennejärjestelmälle ovat valtion- ja kuntataloudessa merkittävä menoerä. Kun palveluja voitaisiin tarjota, yhdistellä ja käyttää monipuolisemmin ja tehokkaammin, voitaisiin saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Liikennekaaren keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset liikennepalvelujen tarjoamiselle asiakaslähtöisesti sekä luoda edellytykset liikenteen digitalisaatiolle ja uusille liiketoimintamalleille ja yrittäjyydelle.

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Jätä kommentti

Perhevapaista aiheutuvia kustannuksia tasataan

Vanhemmuuden kustannukset ohjautuvat pääosin naispuolisen työntekijän työnantajalle ja tämä aiheuttaa sen, että nuoret synnytysikäiset naiset ajautuvat pysyvien työpaikkojen sijaan pätkätöihin. Tästä syystä heidän työuraansa muodostuu vanhemmuudesta johtuen aukkoja, joka näkyy myöhemmin esimerkiksi matalampana eläketasona kuin miehillä on.

Hallitus on nyt esittänyt uudistusta jonka myötä naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasattaisiin työnantajalle maksettavalla 2 500 euron kertakorvauksella. Uudistuksesta aiheutuvat kustannukset rahoitettaisiin työtulovakuutuksesta työnantajien rahoittamalla vakuutusmaksuosuudella. Tavoite jakaa vanhemmuuden kustannuksista yrityksille aiheutuvaa rahoitusvastuuta tasaisemmin kaikkien työnantajien kesken on perusteltu.

Korvauksen saamisen edellytyksenä olisi, että työsuhde työnantajaan on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysrahakauden alkua ja että se perustuu vähintään vuodeksi tehtyyn työsopimukseen. Lisäksi edellytettäisiin, että työntekijän työajan on äitiys- tai adoptioäidin vanhempainrahakauden alkaessa oltava vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta. Vastaavasti korvausta maksettaisiin adoptioäidin työnantajalle tämän maksaessa palkkaa vanhempainrahakaudella.

Esitys perustuu hallituksen kustannuskilpailukykyä vahvistaviin toimiin. Uudistuksen tavoitteena on osaltaan tukea Suomen kilpailukykyä edistämällä naisvaltaisen yritysten työllistämistä ja kasvua. Maamme kaikista yrityksistä 99,8 prosenttia on pieniä ja keskikokoisia eli alle 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yksityisen sektorin henkilöstöstä nämä yritykset työllistävät 65 prosenttia ja tekevät yli puolet yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Pk-yritysten merkitys kansantaloudelle on erittäin tärkeä.

Varsinkin pienelle yritykselle vanhemmuuden kustannukset ovat valtava rasite. Yhden vauvan on katsottu maksavan työntekijän keskimääräisestä kuukausipalkasta laskettuna äidin työnantajalle noin 17 000 euroa. Kolme keskeisintä kuluerää ovat raskaudenaikaiset sairauspoissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. Tämän on katsottu olevan iso tulppa nuorten naisten työllistymiselle ja rasite naisvaltaisille aloille ja pienyrittäjille henkilökunnan palkkaamisessa.

Tämä uudistus on asia jota Perussuomalaiset Naiset ovat vaatineet. Uudistus on oikea askel naisten tasa-arvoisempaan asemaan työmarkkinoilla ja helpotus varsinkin naisvaltaisten alojen pienyrittäjille.

Suomen Yrittäjänaisten vaikuttamistyön kärkitavoitteisiin on kuluvana vuonna kuulunut vanhemmuudenvapaakulujen tasaaminen yhteisvastuullisesti ja laajalta veropohjalta. Suomen Yrittäjien mukaan tavoite jakaa vanhemmuuden kustannuksista yrityksille aiheutuvaa rahoitusvastuuta tasaisemmin kaikkien työnantajien kesken on perusteltu, mutta yrittäjät toivovat rahoituspohjaa edelleen laajennettavaksi.

Maan talouden kannalta työllisyyden edistäminen on erityisen tärkeää ja siksi kaikki tavat helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä ovat tervetulleita. Askarruttamaan jäi, että tämä uudistus ei käsittääkseni koske naisyrittäjää joka joutuu esimerkiksi palkkaamaan sijaisen oman äitiys- ja vanhempainvapaan ajaksi. Vastaavanlainen korvaus yrittäjän vanhemmuudesta johtuviin kuluihin olisi omiaan edistämään ja rohkaisemaan nuoria naisia myös yrittäjyyteen.

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Jätä kommentti