Suomalainen ruuantuotanto on turvattava

Maaseutukulttuuri on suomalaista perinnettä joka tulee säilyttää monimuotoisena. Suomalaiset haluavat syödä kotimaista ruokaa. On myönnettävä että suomalaisen maanviljelyn ja kotimaisen ruokatuotannon tilanne ei ole hyvä. Tällä hallituskaudella suurin vaikutus on varmaankin ollut Venäjä-pakotteilla, mutta kriisiin ajautuminen on tapahtunut pitkällä aikavälillä. Mm. liiallinen valvonta ja holhoaminen ovat johtaneet lamaannukseen ja byrokratiaan. Tämä on nähty erityisen hyvin menneillä hallituskausilla. Oppositio peräänkuuluttaa nopeaa byrokratian keventämistä, kun ovat olleet itse sitä paisuttamassa.

Maaseudun yrittäjyyden haasteet ovat pääosin samoja kuin muidenkin yrittäjien. Kustannukset ovat Euroopan kalleimpien joukossa ja erilaiset ympäristövelvotteet ja –verot tulevat maatalouselinkeinoille kalliiksi. Keskittämisen huumassa on unohdettu, että elinvoimaisen maaseudun ja yrittämisen ylläpitämiseen tarvitaan maataloustukien lisäksi lähipalveluja ja kunnossa olevat liikenneyhteydet. Ympäristösyillä ei pidä harjoittaa keskittämispolitiikkaa.

Elinvoimaisia kyliä on kuollut koulujen, postien ja kaupallisten palveluiden keskittämisen seurauksena, vaikka keskittämisen hyödyt ovat usein näennäisiä. Kehitys on seurausta useiden vuosien ajalta valtion ja EU:n harjoittamasta tilakokojen kasvattamiseen tähtäävästä väärästä maaseutupolitiikasta. Tämä linja näyttäisi ainakin vihreillä jatkuvan. Nyt hallituksen linjana on pitää maa kaikkialla asuttuna ja elinvoimaisena.

Maataloustuotannon säilyminen takaa muidenkin elintarvikesektorin työpaikkojen säilymisen. Suomalainen maatalous työllistää seurannaisvaikutuksineen noin 300 000 ihmistä. Maatalouden tukemisella on kauaskantoiset vaikutukset, ilman tukia menetettäisiin työpaikkoja elintarviketeollisuudesta sekä monelta muulta välilliseltä sektorilta ja ruoka tuotaisiin maailmalta.

Elintarvikeomavaraisuuden turvaamisen lisäksi on panostettava valkuaisrehu- ja energiaomavaraisuuden lisäämiseen sekä luomutuotteiden kysyntään vastaamiseen. Kriisivalmius ja huoltovarmuus edellyttävät panostuksia varmuusvarastointiin. Suomella on runsaasti vahvuuksia, jotka auttavat ylläpitämään kansallista huoltovarmuuttamme. Tämä on tärkeä motiivi sille, että me tuemme kaikin tavoin suomalaista ruuantuotantoa.

Maataloustuotanto vaatii pitkäaikaista sitoutumista yrittäjältä. Investoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi. Poliittisten päätösten on oltava ennakoitavia ja mahdollistettava yritystalouden suunnitelmallisen kehittämisen ja sukupolvenvaihdokset. Myöskään rakentamista ei pidä vaikeuttaa, kuuleman mukaan esimerkiksi uuden navetan rakennuslupaa joutuu odottamaan liian pitkään.

Tukien maksaminen ei saa viivästyä, tuottajan osuus ruuan hinnasta on riittämätön ja viljelijän on kuitenkin maksettava lainansa ja laskunsa. Kyse ei ole pelkästään viljelijän toimeentulosta, jos rahaa ei tule, tilan toimintaa ei voi jatkaa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu linjaukset maatalouden kannattavuuden parantamiseksi mm. tukijärjestelmiä yksinkertaistamalla. Ne ovat oikean suuntaiset, mutta eivät nyt pelkästään riitä, kun EU:n ja Venäjän keskinäiset pakotteet ja EU:n maatalousuudistus ovat sotkeneet markkinoita. Sinne meidän pitää nyt pyrkiä voimakkaasti vaikuttamaan. Pakotepolitiikka olisi saatava loppumaan. Tämän lisäksi julkiset ruokahankinnat tulisi kilpailuttaa samoilla ehdoilla mitä suomalaisilta elintarvikkeilta vaaditaan.

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Jätä kommentti

Haja-asutusalueiden turvallisuuden heikkeneminen on huolestuttavaa

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut lyhyellä aikavälillä ja tämä heijastuu selvästi suomalaisten turvallisuudentunteeseen. Maanpuolustuksen suunnittelukunnan viimeisimmän tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa vastaajista kokee tulevaisuuden nyt turvattomampana, kun vuosi sitten näin ajatteli vain joka toinen. Sama määrä vastaajista näki turvattomuuden lisääntyvän lähitulevaisuudessa.

Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta on laadittu selonteko nyt ensimmäisen kerran. Selonteon mukaan poliisien määrä tulee vähenemään tulevana vuonna 7000 poliisiin, ja vaikka poliisiasemien lakkautuslista hieman pieneni, vähennetään kuitenkin useita asemia. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa kuolee tulipaloissa enemmän ihmisiä kuin useimmissa Euroopan maissa. Pienissä ja syrjäisissä kunnissa keskimääräiset toimintavalmiusajat ovat paikoitellen jo nyt kestämättömän pitkiä. Viranomaisten toimintavalmiusaikojen piteneminen, näkyvän poliisitoiminnan väheneminen ja erityisesti massarikosten selvittämisasteen heikko taso ovat kaikki vaikuttaneet turvallisuuden tunteen heikentymiseen.

Kehittyvä teknologia ja digitalisointi on turvallisuusviranomaisten hyödynnettävissä, mutta se ei korvaa ammattitaitoisia ihmisiä. Peltipönttö ei pysäytä rattijuoppoa eikä robotti vastaa hätäkeskuksessa. Jo nyt poliisi ja pelastuslaitos toimivat aivan äärirajoilla, eikä ihmisiä voida sieltä enää vähentää ilman kohtalokkaita seurauksia.

Selonteon mukaan viime vuonna harvaan asutuillakin seuduilla pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö oli paikalla pelastustehtävässä keskimäärin 12,1 minuutissa tai nopeammin. Ensihoidon pitäisi ehtiä hätätilapotilaan luokse kahdeksassa minuutissa. Nopeus on erityisen tärkeää vakavissa tilanteissa, ja esimerkiksi Pirkanmaalla tavoitteisiin ei olla päästy. Siitä huolimatta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä päätettiin heikentää Pohjois-Pirkanmaalla valmiusaikoja. Ambulanssin ympärivuorokautinen valmius Kihniössä ja Ylöjärven Kurussa puolittuu.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin päätöksiä ensihoidon palvelutason muutoksista on vaikea hyväksyä. Valmiusaikoja heikentämällä jätetään maakunnan laaja pohjoinen alue eriarvoiseen asemaan. Tampereelle lisättiin kaksi ambulanssia, maaseudun palveluita heikennetään. Onko tämä esimakua uusista sote-ratkaisuista?

Huonosta taloustilanteesta huolimatta sellaiset palvelut kuin ensihoito, poliisi ja palokunta pitää olla nopeasti tarvittaessa saatavilla kautta maan, myös syrjäseuduilla. Ihmisten pitää voida luottaa, että hätäkeskus vastaa ja että apu tulee ennen kuin on myöhäistä.

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Jätä kommentti

Suomi on säilytettävä turvallisena maana asua, yrittää ja tehdä työtä

Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta on laadittu selonteko nyt ensimmäisen kerran. Kuluneen vuoden aikana Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja suomalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt merkittävästi. Maanpuolustuksen suunnittelukunnan viimeisimmän tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa vastaajista kokee tulevaisuuden nyt turvattomampana, kun vuosi sitten näin ajatteli vain joka toinen. Sama määrä vastaajista katsoo että hallitsemattomaan maahanmuuttoon on varauduttu huonosti ja lähes puolet, että kansainväliseen terrorismiin on varauduttu huonosti. Edelleen kaksi kolmesta vastaajasta näki tur­vattomuuden lisääntyvän lähitulevaisuudessa.

Suomessa on jo nyt Euroopan maista vähiten poliiseja suhteutettuna väkilukuun. Uuden sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan poliisien määrä tulee vähenemään tulevana vuonna 7000 poliisiin ja vaikka poliisiasemien lakkautuslista hieman pieneni, vähennetään kuitenkin useita asemia. Selvityksessä todetaan, että tehokas valvonta lisää katu- ja yhteiskuntarauhaa, mutta edellyttää nykyistä enemmän voimavaroja. Teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta ei korvaa poliisin läsnäoloa. Huolestuttavin tilanne on haja-asutusalueilla, missä poliisia hälytettäessä pelätään avun tulevan liian myöhään. Yksi kysymys on poliisin resurssien kohdentaminen. Poliisin rakennemuutoksessa hallintoa oli tarkoitus vähentää, mutta nyt pitäisi tuoda esille, onko niin todellisuudessa tapahtunut.

Rajavartiolaitoksen henkilökunnasta on leikattu 25:n viime vuoden aikana neljännes. Neljä vuotta sitten laaditusta sopeuttamisohjelmasta seuraa, että itärajan valvontahenkilöstön määrä vähenee 40 prosenttia. Tähän tulossa oleva lisärahoitus on tarpeen, mutta onko rajavartioiden määrä sen jälkeenkään riittävä? Kun turvapaikanhakijoita alkoi virrata viime syksynä länsirajalta, kaikkia tulijoita ei pystytty rekisteröimään ja viimeisten tietojen mukaan kielteisen päätöksen saaneita on kadonnut tämän vuoden aikana jo noin 2500. Keskusrikospoliisin mukaan tähän liittyy vakavia uhkia. Tällainen laajamittainen laiton maahantulo on jatkossa oltava hallittavissa. Kuten selvityksen esipuheessa todetaan: ”Sisäisen turvallisuuden supistuvat resurssit ovat ristiriidassa turvallisuusviranomaisten lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien, kansalaisten odotusten sekä toimintaympäristön nopean muutoksen kanssa.”

Sisäministeriön virkamiesten näkemyksen mukaan turvallisuuden ylläpito vaikeutuu tulevaisuudessa koko maassa ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Sisäisen turvallisuuden muista viranomaisista poiketen pelastustoimi on pääosin kunnallinen toimija ja kuntien rahoituksen varassa. Esimerkiksi ensihoito- ja potilassiirtopalveluiden tuottamisesta sovitaan osana sote- ja maakuntauudistusta, maaseudulla ollaan huolestuneita näiden palveluiden riittävän nopeasta saatavuudesta. Terveydenhuoltolain uudistus v. 2010 siirsi järjestämisvastuun kunnilta sairaanhoitopiireille, jolloin ne siirsivät palveluiden tuottamisen itselleen ja pelastuslaitoksille. Sairaankuljetusliiton mukaan useat kunnat ovat raportoineet sairaankuljetusten kustannusten huomattavasta noususta. Kustannuspaineista johtuen esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on päättänyt laskea hoitotason yksikön valmiutta pohjoisella haja-asutusalueella Kihniöllä ympärivuorokautisesta 12 tuntiin. Tällaiset toimenpiteet voivat aiheuttaa kohtalokkaita seurauksia.

Selonteon jälkeen tehtävässä poikkihallinnollisessa strategiassa on otettava huomioon kokonaisturvallisuus joka koostuu monesta hyvin erilaisesta asiasta. Yhtä lailla ihmisten päivittäiseen arkeen vaikuttava sosiaali-, terveys- ja päihdepolitiikka kuin kaukaiselta tuntuva hybridihyökkäyksen torjuminenkin ovat sisäisen turvallisuuden tekijöitä. Uudelle turvallisuustilanteelle on leimallista, että ulkoista ja sisäistä turvallisuutta ei voida enää erottaa toisistaan. Tällaisia uusia uhkia ovat esimerkiksi hybridi- ja kyberuhat sekä kasvanut terrorismin uhka. Konfliktialueilla taisteluihin osallistuneiden saapuminen ja paluu Suomeen sekä ääriliikkeistä kiinnostuneiden määrän kasvu ja heidän värväyksensä radikaaliin toimintaan kohottavat uhkaa. Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tilannekuva on kovin yhteneväinen ja toimenpiteet tunnistettujen uhkien torjumiseksi ovat nyt hallituksen vastuulla.

Sen lisäksi, että tulevaan strategiatyöhön ollaan ottamassa laajasti mukaan eri sidosryhmiä, on pyrittävä rakentavampaan kansalaiskeskusteluun ja avoimempaan tiedottamiseen. Hallitusohjelmaan on kirjattu ”Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä”. Ahkerat ja oikeudentuntoiset suomalaiset ovat tällaisen maan ansainneet, sen turvallisuudesta on yhteisvoimin pidettävä huolta.

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Jätä kommentti

Hallitus sopi julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017−2020

 

 

 

Eduskunnassa keskusteltiin eilen vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmasta.

Suomen talous on ollut vaikeassa tilanteessa jo useita vuosia. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut jo monta vuotta, eikä velkasuhteen merkittävää taittumista ole nähtävissä. Edelliseltä hallitukselta jäi kolmatta sataa tuhatta työtöntä hallituksen vastuulle. Julkisen talouden alijäämä ylitti 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen v. 2014. Vuonna 2015 alijäämä pieneni, mutta julkinen velka kohosi jo yli 60 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Velan suhde kokonaistuotantoon on saatava taitettua ja kymmenen miljardin kestävyysvaje katettua. Neljän miljardin sopeutustavoitteen lisäksi hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta työllisyyttä parantavin toimin, sote-uudistuksella sekä kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannuksia karsimalla.

Säästötavoitteet eivät ole toteutumassa täysimääräisinä johtuen alhaisemmasta inflaatiosta kuin hallitusohjelmaa laadittaessa on arvioitu. Koska säästötavoitteista pidetään kiinni, sen kattamiseksi on päätetty täydentävistä sopeutustoimista. Uusista panostuksista ja toimenpiteistä on myös päätetty. On hyvä että tärkeimpien joukossa on työllisyyttä ja yrittäjyyttä vahvistavia toimenpiteitä. Hallituksen tavoitteena on 110 000 uuden työpaikan luominen. Työllisyysasteen nostaminen on edellytys talouden kestävälle kasvulle ja julkisten palvelujen turvaamiselle.

Hallitus laajentaa työttömyysetuuksien käyttötarkoitusta liikkuvuusavustuksen, starttirahan ja palkkatuen rahoittamiseen. Aktiivitoimenpiteiden rahoituksesta tulee nykyistä joustavampaa, jolloin työttömien palvelutarpeisiin vastataan paremmin. Hallitus laajentaa starttirahan käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle myönnetään enintään 12 kk ajaksi peruspäivärahan suuruinen starttiraha ja tämä voidaan rahoittaa työttömyysetuusmäärärahoista. Uusia työpaikkoja ei synny itsestään, tarvitaan yrittäjyyttä ja keinoja sen tukemiseen. Taloudellisesti epävarmana aikana varsinkin uusien yrittäjien rohkaiseminen on tärkeää.

Energian, erityisesti öljyn, hinnan alhaisuus edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä. Voimakkain vaihe energian ja raaka-aineiden hintojen alenemisessa on ohitettu ja öljyn kohdalla hinta kääntyy maltilliseen nousuun. Suomella on kaikki edellytykset kehittää voimakkaasti energiaomavaraisuuttamme hyödyntämällä runsaita luonnonvarojamme ja investoimalla turvetuotantoon ja biotalouteen. Energiateknologian kehittäminen tuo samalla kaivattua työtä, yrittäjyyttä ja huoltovarmuutta. Menojen nousuun on vaikuttanut erityisesti kasvanut turvapaikanhakijamäärä. Tilanne on kaiken kaikkiaan haastava. Vaikeanakin aikana on pystyttävä turvaamaan ihmisten peruspalvelut ja toimeentulo, kaikkein heikoimmassa asemassa olevista on pidettävä huolta siitä huolimatta että säästöjä etsitään. Yksi tällainen kiitoksen aihe on takuueläkkeen nosto ja omais- ja perhehoidon lisäpanostukset. Ryhmäpuheenvuorossa mainittiin lastensuojelun panostus, mielestäni ennaltaehkäisyyn ja kaikkinainen tuki perheille on annettava jotta huostaanottoihin ei jouduta.

Turvallisuustilanne Euroopassa ja Suomessakin on muuttunut lyhyellä aikavälillä merkittävästi, ihmiset kokevat turvattomuudentunnetta. Poliisin, rajavartion ja puolustusvoimain määrärahat on turvattava. Näiltäkin hallinnonaloilta on haettu toimintamenojen säästöjä toimintaa tehostamalla ja rakenteellisilla muutoksilla, turvallisuus olisi kuitenkin säilytettävä riittävällä tasolla vaikka se vaatisi lisärahoitusta.

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Jätä kommentti

Kansallinen huoltovarmuus ja omavaraisuus on tärkeää

Eduskunnan käsittelyssä on tänään ollut esitykset huoltovarmuuden turvaamisesta ja tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista.

Öljyn varmuusvarastointia on hoidettu Suomessa siten, että myös direktiivin varastojen käytettävyyttä ja saavutettavuutta koskevat vaatimukset on käytännössä täytetty. Esityksen tavoitteena on täsmentää kansallista lainsäädäntöä siten, että komission perustellussa lausunnossa esiin nostamat direktiivin kohdat saatettaisiin aikaisempaa selkeämmin osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Suomessa öljyn varmuusvarastoja ovat Huoltovarmuuskeskuksen omistuksessa olevat valtion varmuusvarastojen öljyvarastot sekä öljyn maahantuojien velvoitevarastot. Suomi pitää kansainväliset velvoitteet selvästi ylittävää öljyvarastojen tasoa, öljyä on varastossa noin viiden kuukauden tarpeeseen, kun monissa Euroopan maissa täytetään minimivelvoitteen mukainen kolmen kuukauden taso.

Lain 3 §:n mukaan valtion varmuusvarastoja pidetään väestön toimeentulolle, elinkeinoelämän toiminnalle ja maanpuolustusta tukevalle tuotannolle sekä huoltovarmuutta koskevien Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden kannalta välttämättömistä raaka-aineista ja tuotteista, kuten raakaöljy, maakaasu, vilja, lääkkeet ja teollisuuden raaka-aineet. Tarpeellista olisikin käydä enemmän huoltovarmuuskeskustelua kaikista edellä mainituista asioista.

Muutosten myötä raakaöljyn ja öljytuotteiden varastojen käytettävyyden sääntely täsmentyisi vastaamaan nykyistä tarkemmin direktiivissä jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen sääntelyä kuitenkin niin, että käytännön toiminta säilyisi nykyisenä. Esityksestä ei seuraisi, että noudatettuja käytäntöjä olisi muutettava.

Suomen energiaomavaraisuus on alhainen, vain n. 35 prosenttia. Olemme riippuvaisia tuontienergiasta, käytännössä kaikki raakaöljy, kivihiili ja maakaasu tuodaan Venäjältä, vuonna 2014 näiden osuus oli yli 60 prosenttia. Sen lisäksi että huolehdimme varmuusvarastojen riittävyydestä ja käytettävyydestä velvoitteiden mukaan, meidän pitäisi pyrkiä omavaraisuuden parantamiseen. Vaikka energiansaatavuus on nyt hyvä, aina pitäisi varautua alueen mahdollisiin toimintaympäristön muutoksiin.

Suomen kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti, riippuvuus merikuljetuksista ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat erityispiirteitä jotka vaikuttavat huoltovarmuuden tavoitteisiin ja keinovalikoimaan.

Suomessa on korkeasti kehittynyt teknologia ja runsaasti sellaisia vahvuuksia jotka auttavat ylläpitämään kansallista huoltovarmuuttamme. Energiantuontimme olisi puolitettavissa hyödyntämällä monimuotoisia ja runsaita luonnonvarojamme. Turpeen ja hakkeen käyttö lämmöntuotannossa, puu- ja olkipohjaiset polttoaineet ja biokaasun käyttömahdollisuudet ovat hyviä esimerkkejä päästäksemme lähemmäs energiaomavaraisuutta.

Tallennettu kategorioihin Blogimerkintä | Jätä kommentti