Suomen puolustusselonteko nyt ensimmäistä kertaa

Suomen ja lähialueen turvallisuustilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan. Puolustusselonteossa todetaan, että sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut.

Hallitus ehdottaa valtioneuvoston puolustusselonteossa, että puolustushallinto saisi ensi vuodesta lähtien 55 miljoonaa euroa lisää määrärahaa vuodessa. Varoista valtaosa menee maavoimien valmiustason nostoon. Puolustuskyvyn parantamista esitetään kohottamalla sodan ajan joukkojen määrää nykyisestä 230 000 sotilaasta 280 000:een. Myös varusmiesten käyttäminen on tarvittaessa aiempaa monipuolisempaa. Sodan ajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi paikallisjoukkoja ja riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Edellisen hallituksen tekemä suuri virhe laskea joukkojen määrä kolmanneksella, on nyt välttämätöntä korjata.

Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla turvataan Suomen puolustuskyky muuttuvassa turvallisuustilanteessa, luodaan edellytykset uskottavan ja koko maan kattavan puolustusjärjestelmän ylläpitämiselle, linjataan strategisten suorituskykyhankkeiden toteuttaminen, parannetaan puolustusvoimien valmiutta ja ohjataan puolustusyhteistyön syventämistä sekä kansallisen lainsäädännön kehittämistä.

Lisäksi puolustusvoimien materiaali-investointitason säilyttämisen edellyttämä lisäresurssitarve on selonteon mukaan 150 miljoonaa euroa vuodesta 2021 alkaen. Pelkästään Hornet-korvaajien hinnaksi arvioidaan selonteossa 7–10 miljardia euroa, sekä merivoimien alusten hankinta-arvioksi 1,2 miljardia euroa.

Selonteossa käsitellään myös reservin koulutusjärjestelmää ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Reserviläisten osaamista aiotaan hyödyntää nykyistä paremmin sodan ajan joukoissa ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset varmistetaan. Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään Puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Selonteon mukaan tavoitteena on myös vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä. Muuttuneessa toimintaympäristössä yleistä maanpuolustustahtoa pidetään aiempaa tärkeämpänä tekijänä.

Vaikka taloustilanne ei ole hyvä, emme voi jäädä odottamaan sen kohentumista. Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on lisääntynyt, eikä sotilaallista voiman käyttöä Suomea vastaan voida sulkea pois.

Maa-, meri- ja Ilmavoimien lisäksi puolustukseen tarvitaan kyberosaamista. Puolustusselonteossa kyberpuolustus määritellään kyberturvallisuuden maanpuolustukselliseksi osa-alueeksi, joka muodostuu tiedustelun ja valvonnan, vaikuttamisen ja suojautumisen suorituskyvyistä. Valmisteilla oleva tiedustelulain uudistus on myös kyberpuolustuksen kannalta tärkeä.

Puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa ollaan tiivistämässä. Selonteossa todetaan Ruotsin osalta, että kahdenvälisen puolustusyhteistyön syventämiselle ei aseteta ennakkoon rajoitteita ja Suomi on yhteistyössä aktiivinen.

Selonteko viestittää ulkomaille, että Suomi huolehtii omasta puolustuksestaan. Selonteko määrittelee maamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pitkälle tulevaisuuteen. Selonteko on valmisteltu hyvässä yhteistyössä puolustusministeriön ja pääesikunnan kesken. Suomen puolustuspolitiikan tilasta ja vaadittavista kehityskohteista vallitsee myös laaja parlamentaarinen yksimielisyys. Kansallinen maanpuolustus on kaikkien yhteinen asia.

Aihe(et): Blogimerkintä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *